ELLA IMMONEN

Kategoria: Aloitteet

  • Puoluekokousaloite: Kolmas juridinen sukupuolimerkintä

    Puoluekokousaloite: Kolmas juridinen sukupuolimerkintä

    Aloitteeni hyväksyttiin. Esitin, että SDP alkaa ajaa ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämistä lakiin.

    Lue lisää

    Sukupuolen moninaisuus alkaa olla yhä laajemmin hyväksytty ja tunnistettu tosiasia Suomessa. Silti edelleen vain kaksinapainen mies/nainen-merkintä on oikeudellisesti mahdollinen. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä syntyessä väestötietorekisteriin merkitty “valistunut arvaus” tosiasiassa johtaa harhaan ja altistaa syrjinnälle.

    Kolmas, ei-binäärinen oikeudellinen sukupuolivaihtoehto jo olemassa olevien merkintöjen rinnalle vahvistaisi ei-binääristen ja intersukupuolisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, terveyttä, hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Tälle on vahvat kansalliset ja kansainväliset suositukset jo vuosien takaa.

    Ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisääminen lakiin voitaisiin tehdä esimerkiksi Islannin tai Maltan mallia seuraten. Näiden maiden lisäksi kolmas juridinen sukupuolikategoria on onnistuneesti käytössä lukuisissa maissa, kuten Saksassa, Tanskassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Sukupuolen juridisen vahvistamisen pitäisi onnistua omalla ilmoituksella itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen.

    Esitän, että SDP alkaa ajaa ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämistä lakiin.

    Ella Immonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Matinkylän Sosialidemokraatit ry
    Lue lisää: https://tulevaisuuskanava.fi/aloitteet/2026/aloite-414-3/?aloitteet=open#aloite-414

  • Puoluekokousaloite: Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeus

    Puoluekokousaloite: Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeus

    Kehollinen koskemattomuus kuuluu jokaiselle.

    Lue lisää

    Kehollinen koskemattomuus kuuluu jokaiselle. On väärin, että Suomessa yhä tehdään ei-lääketieteellisiin syihin vedoten sukuelinkirurgiaa ja hormonihoitoja intersukupuolisille lapsille ilman heidän suostumustaan. Ylipäätään intersukupuolisuuteen liittyy edelleen vääriä mielikuvia ja ennakkoluuloja, mikä on ongelmallista.

    Intersukupuolisuudella tarkoitetaan, että kehon sukupuolitetut fyysiset ominaisuudet, kuten sukuelimet tai kromosomit, eivät ole määriteltävissä mies- tai naistyypillisiksi. Kyse on erilaisista, vaihtelevista luonnollisista variaatioista, jotka ovat osa kehojen moninaisuutta. Joillekin intersukupuolisuus voi olla myös sukupuoli-identiteetti tai osa sitä, kun taas toiset määrittelevät itsensä miehiksi, naisiksi, muunsukupuolisiksi tai joksikin muuksi.

    Lasten kosmeettiset sukupuolipiirteitä muuttavat leikkaus- ja hormonihoidot rikkovat räikeästi itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta omaan kehoon, kuten monet ihmisoikeusjärjestöt ja intersukupuoliset henkilöt ovat jo pitkään tuoneet esiin. Operaatiot voivat olla hyvin traumaattisia. Näistä olisi pidättäydyttävä, kunnes lapsi on riittävän vanha päättämään itse omista hoidoistaan, eli kunnes voidaan varmistaa lapsen tietoon perustuva suostumus. Nyt näin ei ole.

    Intersukupuolisten ihmisoikeudet on turvattava täysimääräisesti. Tässä kehoon kajoamisessa on kyse myös lasten oikeuksista.

    SDP:n on tunnistettava sukupuolen moninaisuus politiikassaan ja linjattava tavoitteeksi intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. On korkea aika luopua lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta. Esitän, että SDP ajaa intersukupuolisten lasten kosmeettisten sukupuolipiirteitä muuttavien leikkaus- ja hormonihoitojen kieltämistä lain tasolla. Sukupuolipiirteisiin kohdistuvissa hoidoissa tulee varmistaa lapsen tietoon perustuva suostumus.

    Intersukupuolisten itsemääräämisoikeuden vahvistamisen lisäksi edellä kuvatulla tavalla esitän, että SDP lisää tavoitteisiinsa maininnan intersukupuolisille hyvityksen maksamisesta heille tehtyjen ihmisoikeusloukkauksien vuoksi. Tätä suosittelevat ainakin Lapsen oikeuksien komitea (2023) ja Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (2017).

    Ella Immonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Matinkylän Sosialidemokraatit ry

    Lue lisää: https://tulevaisuuskanava.fi/aloitteet/2026/aloite-323-3/?aloitteet=open#aloite-323

  • Puoluekokousaloite: Toimenpideohjelma naisten terveyden edistämiseksi

    Puoluekokousaloite: Toimenpideohjelma naisten terveyden edistämiseksi

    Naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on kiinnitettävä parempaa huomiota. Gynekologisten sairauksien diagnosointiin ja oikeaan hoitoon tulee panostaa julkisessa terveydenhuollossa. Jätimme aiheesta puoluekokousaloitteen.

    Lue lisää

    Gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elää noin 600 000 suomalaista. Sairauksien ja oireyhtymien diagnoosiviiveet ovat pitkiä, ja esimerkiksi PCOS:n eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymän kanssa elävistä jopa 70% jää kokonaan diagnosoimatta.

    Kelan mukaan vuonna 2024 yli kolmannes (38%) gynekologikäynneistä toteutui yksityisellä sektorilla. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärien palvelujen tarjonta julkisessa terveydenhuollossa on todettu vajavaiseksi, ja tästä syystä gynekologisten sairauksien hoitoa tuetaan tällä hetkellä korotetuilla Kela-korvauksilla.

    Kyseessä on todellinen tasa-arvo-ongelma. Käyntihinnat tarvittavine tutkimuksineen nousevat jo useisiin satoihin euroihin per käynti eikä se täten Kela-korvauksen jälkeenkään mahdollista palveluun hakeutumista isolle osalle sitä tarvitsevista. Hintojen nousun lisäksi yksityisten palvelujen keskittyminen tiheään asutuille alueille ja palvelujen heikko saatavuus hyvinvointialueilla lisäävät eriarvoisuutta, sillä gynekologin palvelut ovat yhä useammin muun muassa pienituloisten ja syrjäseudulla asuvien henkilöiden saavuttamattomissa. Gynekologiset palvelut on monesti rajattu myös työterveyshuollon ulkopuolelle.

    Huolestuttavin syy gynekologikäyntien painottumiselle yksityiselle sektorille on naisten kokemus siitä, ettei gynekologisia oireita ja sairauksia tutkita ja hoideta riittävän hyvin julkisessa terveydenhuollossa. Tutkimusten mukaan naisten kipua ja oireita ei tunnisteta terveydenhuollossa yhtä hyvin kuin miehillä.

    Gynekologisten sairauksien hoidon tulisi jo perustuslainkin mukaan toteutua julkisen terveydenhuollon piirissä muiden sairauksien tavoin. Julkisessa terveydenhuollossa monia gynekologisia sairauksia hoitavat terveyskeskuslääkärit, joiden perehtyneisyys gynekologisiin sairauksiin voi vaihdella merkittävästi. Keskeisessä roolissa on yliopistojen rahoitus, joka takaa riittävän määrän opetusta kohtuullisen kokoisissa ryhmissä. Oleellista on varmistaa myös tarvittava tutkimusvälineistö, joka mahdollistaa esimerkiksi gynekologisen ultraäänitutkimuksen tekemisen jo perusterveydenhuollossa sekä resursointi työpaikkakoulutukseen.

    Kun hoitoon ei pääse ajoissa, ongelmat pahenevat, pitkittyvät ja tulevat kalliimmaksi hoitaa. Työkyvyttömyydestä aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Yksilötasolla diagnoosiviive voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.

    Oikeus hyvään gynekologiseen hoitoon ja terveyteen kuuluu kaikille.

    Taru Salovaara, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Suur-Leppävaaran Demarit ry, Ella Immonen, Matinkylän Sosialidemokraatit ry, Aino Laine, Tapiolan Sosialidemokraatit ry esittävät, että SDP laatii toimenpideohjelman naisten terveyden edistämiseksi. Toimenpideohjelma keskittyy erityisesti siihen, miten gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien oikea-aikainen diagnosointi ja oikea hoito voidaan varmistaa julkisessa terveydenhuollossa.

  • Puoluekokousaloite: sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma

    Puoluekokousaloite: sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma

    On korkea aika luoda Suomeen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Aloitteeni hyväksyttiin puoluekokouksessa.

    Lue lisää

    SDP:n arvoihin kuuluvat keskeisesti tasa-arvo ja solidaarisuus. Puolue tunnustaa jokaisen ihmisen ihmisarvon ja näkee erilaisuuden rikkautena. Tämän pitää koskea myös sateenkaari-ihmisiä.

    Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole vielä laadittu kansallista sateenkaaripoliittista toimintaohjelmaa, kuten Seta ry on huomauttanut. Joissakin Pohjoismaissa tällaisia suunnitelmia on ollut jo useita, Suomessa ei vielä toistaiseksi ainuttakaan. Toimintaohjelman tekeminen on strukturoitu tapa vahvistaa tiettyjen ryhmien oikeuksia, ja aiemmin Suomessa onkin tehty esimerkiksi vammaispoliittinen toimintaohjelma ja Romanipoliittinen ohjelma.

    Sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman laatimiselle on vankat edellytykset. Setan mukaan EU-komissio on laatinut jo toisen LHBTIQ-strategiansa ja patistaa EU-jäsenmaita kansallisten strategioiden luomiseen.

    Myös kansainväliset ihmisoikeustoimijat ovat suositelleet Suomea vahvistamaan toimia sateenkaari-ihmisten oikeuksien parantamiseksi. Niin ikään Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea ECRI suositteli vastikään Suomea laatimaan kansallisen toimintaohjelman. YK:n ihmisoikeuskomitea on puolestaan suositellut jo vuonna 2021, että Suomen tulee tehostaa toimiaan “kaikenlaisen seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän, väkivallan ja sosiaalisen leimaamisen poistamiseksi ja tarjota tehokkaita oikeussuojakeinoja tällaisten tekojen uhreille”.

    Nyt on korkea aika luoda Suomeen kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jossa sitoudutaan konkreettisin eri esimerkein edistämään kokonaisvaltaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia elämän eri osa-alueilla.

    Toimintaohjelmaa tulee ajaa määrätietoisesti hallitusohjelmaneuvotteluissa. Toimintaohjelmassa on huomioitava intersektionaalisuus, moniperusteinen syrjintä, kaikenikäiset sateenkaari-ihmiset ja heidän moninaiset elämäntilanteensa. Toimintaohjelma on tärkeää laatia yhteistyössä sateenkaarijärjestöjen kanssa, ja ohjelmakauden päättyessä tehdään arviointi.

    Esitämme, että SDP kirjaa poliittiseen ohjelmaansa tarpeen sateenkaaripoliittiselle toimintaohjelmalle ja tavoittelee aktiivisesti sen edistämistä ja toimeenpanoa.

    Toimintaohjelmassa on huomioitava intersektionaalisuus, moniperusteinen syrjintä, kaikenikäiset sateenkaari-ihmiset ja heidän moninaiset elämäntilanteensa. Toimintaohjelma on tärkeää laatia yhteistyössä sateenkaarijärjestöjen kanssa, ja ohjelmakauden päättyessä tehdään arviointi.

    Ella Immonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Matinkylän Sosialidemokraatit ry, Verneri Nurmela (Nuorsosialidemokraatit NUS ry)
    Lue lisää: https://tulevaisuuskanava.fi/aloitteet/2026/aloite-413-3/

  • Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Espoon kaupungin on sitouduttava olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö tulevaisuudessa tämän mahdollistaisi. Lue alta tarkemmin.

    Lue lisää

    Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Suomen hallitus esitti uutta sääntelyä, jonka mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. Asiantuntija-arvioiden mukaan esitys lisää merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus on tunnustanut nämä ongelmat myös oman esityksensä perusteluissa. Muun muassa kaikki poliittiset naisjärjestöt, mukaan lukien hallituspuolueiden omat järjestöt, vastustivat esitystä.

    Suurin osa Espoon kaupungin henkilöstöstä on naisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Ehdotettu lakimuutos perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden laillistamisesta heikentäisi entisestään erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla, lisäisi epävarmuutta ja vaikeuttaisi lapsiperheellistymistä. Pidämme tärkeänä, että Espoon kaupunki ja sen tytäryhteisöt sekä koko Espoo-konserni tukevat henkilöstönsä hyvinvointia ja ovat perheystävällisiä työpaikkoja.

    Määräaikaisten työsopimusten käyttöä ei tule lisätä. Espoon kaupunki on suuri julkinen työnantaja, jonka esimerkillä on voimaa. Espoon on toimittava esimerkkinä vastuullisesta ja yhdenvertaisesta työelämästä, jossa henkilöstön hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia vahvistetaan. 

    Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että 

    1. Espoon kaupunki sitoutuu olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö tulevaisuudessa tämän mahdollistaisi. 

    2. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti, jotta perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kielto otetaan käyttöön myös koko Espoo-konsernissa ja tytäryhteisöissä. 

    3. Espoo tekee kattavan selvityksen siitä, miten kaupunki on käyttänyt määräaikaisia työsuhteita. Kaupunginvaltuustolle tuodaan tiedot esimerkiksi siitä, kuinka yleisiä toistuvat määräaikaisuudet eri toimialoilla ja eri henkilöstöryhmissä ovat. Vastaavan laajuinen määräaikaisuuksien tarkastelu käydään vuosittain läpi myös pääluottamusedustajien kanssa. 

    4. Kaupunki arvioi määräaikaisuuksien sukupuoli- ja sukupolvivaikutuksia työnantajapolitiikassaan.

    Linjaus perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä turvaa erityisesti nuorten naisten aseman työmarkkinoilla. 

    Espoossa 18.5.2026 Helena Marttila ja Ella Immonen

  • Valtuustoaloite: Sateenkaarilippu valtuustosaliin

    Valtuustoaloite: Sateenkaarilippu valtuustosaliin

    Esitin, että Espoon kaupunginvaltuuston saliin lisätään sateenkaarilippu, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden symboli.

    Lue lisää

    Espoon kaupunki on Helsinki Priden yhteistyökumppani 2026. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat edelleen monenlaisia ennakkoluuloja ja syrjintää, joihin on puututtava paremmin. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kuuluu kaupungin lakisääteisiin tehtäviin.

    Espoo on sitoutunut olemaan paikka, jossa jokainen saa elää turvallisesti omana itsenään. Yhdessä sopimiemme linjausten mukaan espoolaisuus merkitsee meille yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisia perusoikeuksia. Espoo-tarinankin mukaisesti toimimme johdonmukaisesti syrjintää ja rasismia vastaan. Sukupuolten tasa-arvoiset mahdollisuudet koskevat kaikkia.

    Sateenkaari on yhdenvertaisuuden ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen symboli. Espoon kaupunginvaltuuston salissa on Suomen lippu ja kaksi Ukrainan lippua. Lippuriviin sopisi myös sateenkaarilippu. Se olisi kaupungin arvojen mukainen, positiivinen viesti yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi keskustelun aiheesta, ja vaikka viestinnälliset keinot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi eivät yksin riitä, koemme tämän kuitenkin tärkeänä ja tarpeellisena eleenä.

    Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoon kaupunginvaltuuston saliin lisätään sateenkaarilippu.

    Espoossa 19.1.2026 Ella Immonen

  • Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoossa on liian vähän turvakotipaikkoja. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa.

    Lue lisää

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoo-tarinan tavoitteiden mukaan Espoo on Suomen turvallisin suuri kaupunki. Tähän pitää sisältyä myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa. 

    Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Se tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja tukea väkivaltaa kokeneille ja sen uhkaa kokeville espoolaisille. Vuonna 2024 turvakoti Pellaksen ollessa täynnä toiseen turvakotiin ohjattiin 186 henkilöä (sis. lapset ja aikuiset). Kuluneen vuoden aikana ohjauksia toiseen turvakotiin on ollut jo 273 (sis. lapset ja aikuiset, 30.9.2025 mennessä).

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvova asiantuntijaryhmä GREVIO:n suosituksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38 – valtakunnallisesti toiseksi eniten.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia tämänhetkisiä saniteettivaatimuksia.

    Me allekirjoittaneet kysymme:
    1. Miten Espoo aikoo osaltaan varmistaa, että turvakotipalveluiden riittävyys turvataan myös Espoossa? 

    2. Voisiko kaupunki yhdessä hyvinvointialueen ja Pääkaupungin turvakoti ry:n kanssa kartoittaa aktiivisesti sopivia tilavaihtoehtoja Pellaksen toiminnan laajentamiseksi Espoossa? 

    3. Onko Espoolla tiedossa kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden omistamia tiloja, jotka voisivat soveltua turvakotikäyttöön joko väliaikaisesti tai pysyvästi? 

    4. Miten Espoo huomioi turvakotipalveluiden tilatarpeet osana omaa tilastrategiaansa ja hyvinvointialueyhteistyötä?

    Espoossa 17.11.2025
    Ella Immonen & Minna Nurminen

  • Valtuustoaloite maksuttomista menkoista Espoossa

    Valtuustoaloite maksuttomista menkoista Espoossa

    Kaupungin on selvitettävä maksuttomien menkkojen nykytilanne Espoossa sote-uudistuksen jälkeen ja selvitettävä mahdollisuutta maksuttomien kuukautistuotteiden jakamiseen kaikille tarvitseville oppilaille kouluissa, erityisesti vähävaraisille nuorille.

    Lue lisää

    Kuukautistuotteiden korkea hinta aiheuttaa taloudellista epätasa-arvoa. Tämä vaikuttaa etenkin nuoriin ja vähävaraisiin henkilöihin. Suomessakaan emme valitettavasti ole päässeet eroon kuukautisköyhyydestä. Kenenkään ei pitäisi joutua tinkimään kuukautishygieniasta ja -terveydestä rahan takia tai miettimään, ostaako ruokaa vai kuukautistuotteita.

    Lastenoikeus- ja tasa-arvojärjestö Plan International Suomen vuoden 2023 kyselyn mukaan jopa 22% suomalaisista 15–24-vuotiaista vastaajista kokee varojen vähyyden olleen ongelma kuukautissuojien hankkimiseen. Heikko taloustilanne ja hallituksen
    sosiaaliturvaleikkaukset ovat voineet vielä tämän jälkeen vaikuttaa asiaan negatiivisesti, vaikka toisaalta onneksi kuukautistuotteiden verotusta on laskettu.
    Lähes kolmannes kyselytutkimuksen vastaajista on käyttänyt kuukautissuojia niiden hinnan takia suositusaikaa pidempään silloin tällöin tai usein, mikä lisää tulehdusriskiä. Käytäntö on yleisin nuorilla.

    Puute kuukautissuojista voi aiheuttaa jopa koulusta poisjääntiä, eli vaikuttaa kielteisesti opiskeluun, sosiaalisiin suhteisiin ja omanarvontuntoon. Näin ei saisi olla.
    Kuukautisköyhyys pitää jättää historiaan. Mielestämme peruskoulussa ja toisella asteella kuuluisi olla mahdollista saada tarvittaessa kuukautistuotteita (siteet, tamponit, kuukupit) maksutta. Näin on jo toimittu monissa muissa kaupungeissa viime vuosina, ja hyviä tuloksia oppilaitoksissa on saatu. Esimerkiksi Helsinki, Kajaani ja Hämeenlinna ovat toimineet näin. Myös maailmalla on useampi esimerkki maksuttomista menkoistaa, kuten vaikkapa Skotlannissa.

    Maksuttomien kuukautistuotteiden saaminen kouluympäristössä on tarpeen myös sellaisissa tapauksissa, jos kuukautiset alkavat yllättäen. On tärkeää, että nuoret tietävät keneltä ja mistä koulussa kuukautistuotteita voi hakea, ja että tästä ei aiheudu ikäviä tilanteita. Kuukautisterveys on myös seksuaalioikeuskysymys. Maksuttomien tamponien ja terveyssiteiden jakaminen niitä tarvitseville henkilöille avaisi samalla hyvän mahdollisuuden keskustella kuukautisista kouluissa, sillä kuukautiset ovat edelleen tabuaihe monille nuorille ja aikuisille.

    Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki selvittää maksuttomien
    menkkojen nykytilanteen Espoossa sote-uudistuksen jälkeen ja selvittää
    mahdollisuutta maksuttomien kuukautistuotteiden jakamiseen kaikille tarvitseville
    oppilaille kouluissa, erityisesti vähävaraisille nuorille.

    Espoossa 9.6.2025

    Ella Immonen (sd.) ja Maria Saita (vihr.)

    Lähteitä:
    https://plan.fi/tiedotteet/tutkimus-kuukautiskoyhyys-koettelee-suomalaisia/
    https://yle.fi/a/74-20073083
    https://yle.fi/a/74-20019164
    https://yle.fi/a/74-20013576