Avainsana: espoo

  • SATEENKAARILIPPU VALTUUSTOSALISSA KERTOO, ETTÄ JOKAINEN KUULUU ESPOOSEEN

    SATEENKAARILIPPU VALTUUSTOSALISSA KERTOO, ETTÄ JOKAINEN KUULUU ESPOOSEEN

    Espoon kaupunginvaltuuston salissa nähtiin kesäkuun 2026 valtuuston kokouksessa ensimmäistä kertaa sateenkaarilippu. Muutos perustuu SD-valtuutettu Ella Immosen valtuustoaloitteeseen, jonka tavoitteena oli tuoda yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien symboli näkyväksi osaksi kaupungin päätöksentekoa.

    Lue lisää

    Espoon SDP pitää päätöstä merkityksellisenä viestinä siitä, että kaupunki seisoo yhdenvertaisuuden ja kaikkien espoolaisten rinnalla. Tarve yhdenvertaisuuden puolesta puhumiselle korostuu tänä aikana, jolloin sateenkaari-ihmisten oikeuksien kyseenalaistaminen on jälleen nostanut päätään valtakunnan politiikassa asti.

    “Moninaisuus kaikissa väreissä on meille tärkeä arvo. Sateenkaarilippu on voimakas viesti, jolla kerromme, että jokainen espoolainen on oikeanlainen ja arvokas omana itsenään”, kertoo Immonen ja iloitsee siitä, että aloite johti konkreettiseen muutokseen.

    “SDP seisoo 100% ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolella, ja kirittää myös muita valtuustoryhmiä tähän. Sateenkaarinuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomioita lasten ja nuorten pääkaupungissa”, linjaa sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Helena Marttila.

    Tekemistä riittää edelleen, sillä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita enemmän kiusaamista, häirintää ja syrjintää. Aktiivista yhdenvertaisuustyötä tarvitaan yhä niin kouluissa, työelämässä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin.

    “Yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu kaupungin lakisääteisiin tehtäviin. Sen pitää näkyä käytännön teoissa. Espoon on oltava kaupunki, jossa jokainen voi elää turvallisesti omana itsenään ja osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisena”, Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtajana toimiva Immonen jatkaa.

    Espoo tekee pitkäjänteistä työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämiseksi. Viestinnälliset keinot eivät yksin ratkaise syrjintää, mutta niillä on merkitystä etenkin niille ihmisille, jotka eivät aina ole kokeneet tulevansa hyväksytyiksi tai nähdyiksi. Espoon kaupunki on jälleen myös Helsinki Priden yhteistyökumppani. Tänä vuonna teemana on vapaus kasvaa. Kaupungeilla on erityinen rooli lasten ja nuorten arjen muovaamisessa ja turvallisen kasvuympäristön luomisessa.

    “Emme saa antaa piiruakaan periksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastaiselle liikehdinnälle Espoossa. Pidän hienona, että asia eteni rakentavassa yhteistyössä. Tärkeintä on tervetulleeksi toivottava viesti, jonka lähetämme espoolaisille: kaupunkiin ja politiikkaan kuuluu jokainen”, sanoo myös Demarinaisten puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Marttila.

    Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa ideoitu ja kaupunginhallituksessa paljon keskustelua herättänyt aloite päätöksineen osoittaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen yhdistää päättäjiä yli puoluerajojen. Valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että sateenkaarilippu on jatkossa esillä valtuustosalissa Pride-kuukauden aikana sekä homo-, bi- ja transfobian vastaisen IDAHOBIT-päivän yhteydessä silloin, kun valtuusto kokoontuu kyseisenä ajankohtana. 

  • Puheenvuoro: sateenkaarilippu kuuluu valtuustosaliin

    Puheenvuoro: sateenkaarilippu kuuluu valtuustosaliin

    Puheenvuoroni onnistuneesta sateenkaarilippu-aloitteestani Espoon kaupunginvaltuustossa ma 8.6.2026.

    Lue lisää

    Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat ja muut kuulijat,

    Ihanaa pride-kuukautta kaikille!

    Muutama viikko sitten seisoin Pariisin kaupungintalon edessä. Hulppeaa rakennusta pitkin oli ripustettu valtavat, monta kymmentä metriä pitkät sateenkaarilippukoristeet sisäänkäynnin molemmin puolin. Se oli näyttävä näky, ja ennen kaikkea ponnekas, kiistämätön viesti: ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus kuuluvat kaikille.

    Sama viesti näkyy nyt konkreettisesti meidänkin kaupunginvaltuustossa.
    Olen onnellinen, että myös meillä Espoon valtuustosalissa on sateenkaarilippu:
    ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden symboli.

    Symbolit eivät ole yhdentekeviä vaan tärkeitä, etenkin niille ihmisille,
    jotka eivät aina ole kokeneet olevansa hyväksyttyjä.

    Yhdenvertaisuuden huomioimiselle on edelleen tarvetta. Esimerkiksi koulussa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret joutuvat muita enemmän kiusatuiksi, ja siihen on puututtava. Siitä olen puhunut täällä ennenkin.

    Sateenkaari-ihmisten oikeuksien ja moninaisuuden puolesta ovat suojelijoina puhuneet myös tasavallan presidentti Alexander Stubb ja puolisonsa Suzanne Innes-Stubb. Ei tämän siis pitäisi olla Espoossakaan kiistanalaista.

    Onkin hienoa, että Espoo ottaa muiden isojen kaupunkien – kuten Helsingin ja Tampereen tavoin – reilusti kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Se on tärkeää paitsi espoolaisille asukkaille, myös kaupungin työntekijöille. Tämän kauniin, kaupungin arvojen mukaisen, nyt salissa olevan lipun lisäksi kaupunginjohtajan videotervehdys on siitä hyvä esimerkki, samoin työntekijöille perustettu sateenkaareva ryhmä, ja monet kesäkuussa järjestettävät tapahtumat. 

    Hyvät kuulijat,
    Liputuksella on kokoaan suurempi merkitys. Se voi jopa kannustaa vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä lähtemään mukaan politiikkaan.

    Lipun nähdessä voi ajatella:
    myös minä kuulun tänne.
    Myös minä saan osallistua.
    Myös minä voin joskus istua tässä salissa.
    Samalla se tekee näkyväksi sen, että me nykyiset päättäjät olemme heidän puolellaan.

    Suuret kiitokset kaupunginhallituksen jäsenille yli puoluerajojen, jotka halusitte tarkastella tätä päätöstä vielä uudelleen, ja nyt ihan mahtavalla yhteistyöllä lippu liehuu salissa. Tämä voimakas viesti kertoo jokaiselle espoolaiselle: sinä olet tervetullut tänne. Olet arvokas ja oikein juuri sellaisena kuin olet. 

    Hienoa on sekin, että ensi vuonna toukokuun valtuuston kokous osunnee
    IDAHOBIT-päivälle eli kansainväliselle homo-, bi- ja transfobian vastaiselle päivälle.
    Silloin saamme lipun saliin kahtena peräkkäisenä kuukautena.

    Ja nähdään Helsingissä Pride-kulkueessa lauantaina 27. kesäkuuta.
    Espoolla on siellä oma blokki.

    Kiitos! 

    Espoossa 8.6.2026 kaupunginvaltuuston kokouksessa.
    Näet valtuuston kokoukset ja niiden tallenteet Espoon kaupungin YouTube-kanavalta.

  • JYRKKÄ EI PERUSTEETTOMILLE PÄTKÄTÖILLE ESPOOSSA – jätimme aloitteen

    JYRKKÄ EI PERUSTEETTOMILLE PÄTKÄTÖILLE ESPOOSSA – jätimme aloitteen

    Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että Espoon kaupunki kieltää perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käytön myös tilanteessa, jossa valtakunnallinen lainsäädäntö sallii ne.

    Lue lisää

    “Hallitus runnoi läpi lakimuutoksen, joka laillistaa jatkossa perusteettomat määräaikaiset työsuhteet. Asiantuntija-arvioiden mukaan lakimuutos lisää raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä sekä heikentää etenkin nuorten naisten asemaa työelämässä”, sanoo kansanedustaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Marttila.

    Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Espoo toimii vastuullisena ja perheystävällisenä työnantajana. Kaupungit ja hyvinvointialueet toimivat vastavoimana tämän hallituskauden kylmälle politiikalle ja niissä on tarpeen linjata myös sitoumuksesta olla käyttämättä perusteettomia määräaikaisia työsuhteita.

    ”Kaupungin henkilöstöstä valtaosa naisia, ja julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt yksityistä sektoria enemmän. Lisäksi esitimme, että kaupunki edistää perusteettomien määräaikaisuuksien kieltoa myös koko Espoo-konsernissa ja kaupungin tytäryhteisöissä”, Demarinaistenkin puheenjohtajana toimiva Marttila jatkaa. 

    Aloitteessa vaaditaan myös kattavaa selvitystä määräaikaisten työsuhteiden käytöstä eri toimialoilla ja henkilöstöryhmissä. Selvityksessä tarkasteltaisiin muun muassa toistuvien määräaikaisuuksien yleisyyttä sekä määräaikaisuuksien vaikutuksia eri sukupuoliin ja ikäryhmiin. Tarkastelu käytäisiin vuosittain läpi myös henkilöstön pääluottamusedustajien kanssa.

    “Sanomme ei työntekijävihamieliselle politiikalle Espoossa. Perusteettomien määräaikaisten työsopimusten lisääminen ja irtisanomissuojan madaltaminen heikentävät työntekijöiden työsuhdeturvaa jo ennestään epävarmassa työelämässä”, sanoo valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja, kaupungingallituksen jäsen ja juristi Juri Aaltonen.

    ”Raskaussyrjintä on todellinen ongelma, jota ei pidä entisestään yleistää. Tasa-arvovaltuutettu saa jo nykyäänkin merkittävän määrän yhteydenottoja syrjintätapauksista, jotka liittyvät määräaikaisiin työsuhteisiin, raskauksiin ja perhevapaisiin. Perusteettomien määräaikaisuuksien kieltäminen vahvistaa tasa-arvoista työelämää, ehkäisee syrjintää ja parantaa Espoon houkuttelevuutta työnantajana”, perustelee valtuustoryhmän toinen varapuheenjohtaja, valtuutettu Ella Immonen.

    Lisätietoja:
    Helena Marttila
    SD-valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen
    helenamarttilasdp@gmail.com 

    Juri Aaltonen
    SD-valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen
    juri.aaltonen@outlook.com 

    Ella Immonen
    SD-valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja
    ella.immonen.sdp@gmail.com 

    Lue valtuustoaloite tästä.

  • Valtuustoaloite: Sateenkaarilippu valtuustosaliin

    Valtuustoaloite: Sateenkaarilippu valtuustosaliin

    Esitin, että Espoon kaupunginvaltuuston saliin lisätään sateenkaarilippu, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden symboli.

    Lue lisää

    Espoon kaupunki on Helsinki Priden yhteistyökumppani 2026. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat edelleen monenlaisia ennakkoluuloja ja syrjintää, joihin on puututtava paremmin. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kuuluu kaupungin lakisääteisiin tehtäviin.

    Espoo on sitoutunut olemaan paikka, jossa jokainen saa elää turvallisesti omana itsenään. Yhdessä sopimiemme linjausten mukaan espoolaisuus merkitsee meille yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisia perusoikeuksia. Espoo-tarinankin mukaisesti toimimme johdonmukaisesti syrjintää ja rasismia vastaan. Sukupuolten tasa-arvoiset mahdollisuudet koskevat kaikkia.

    Sateenkaari on yhdenvertaisuuden ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen symboli. Espoon kaupunginvaltuuston salissa on Suomen lippu ja kaksi Ukrainan lippua. Lippuriviin sopisi myös sateenkaarilippu. Se olisi kaupungin arvojen mukainen, positiivinen viesti yhdenvertaisuudesta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi keskustelun aiheesta, ja vaikka viestinnälliset keinot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi eivät yksin riitä, koemme tämän kuitenkin tärkeänä ja tarpeellisena eleenä.

    Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoon kaupunginvaltuuston saliin lisätään sateenkaarilippu.

    Espoossa 19.1.2026 Ella Immonen

  • Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoossa on liian vähän turvakotipaikkoja. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa.

    Lue lisää

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoo-tarinan tavoitteiden mukaan Espoo on Suomen turvallisin suuri kaupunki. Tähän pitää sisältyä myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa. 

    Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Se tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja tukea väkivaltaa kokeneille ja sen uhkaa kokeville espoolaisille. Vuonna 2024 turvakoti Pellaksen ollessa täynnä toiseen turvakotiin ohjattiin 186 henkilöä (sis. lapset ja aikuiset). Kuluneen vuoden aikana ohjauksia toiseen turvakotiin on ollut jo 273 (sis. lapset ja aikuiset, 30.9.2025 mennessä).

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvova asiantuntijaryhmä GREVIO:n suosituksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38 – valtakunnallisesti toiseksi eniten.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia tämänhetkisiä saniteettivaatimuksia.

    Me allekirjoittaneet kysymme:
    1. Miten Espoo aikoo osaltaan varmistaa, että turvakotipalveluiden riittävyys turvataan myös Espoossa? 

    2. Voisiko kaupunki yhdessä hyvinvointialueen ja Pääkaupungin turvakoti ry:n kanssa kartoittaa aktiivisesti sopivia tilavaihtoehtoja Pellaksen toiminnan laajentamiseksi Espoossa? 

    3. Onko Espoolla tiedossa kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden omistamia tiloja, jotka voisivat soveltua turvakotikäyttöön joko väliaikaisesti tai pysyvästi? 

    4. Miten Espoo huomioi turvakotipalveluiden tilatarpeet osana omaa tilastrategiaansa ja hyvinvointialueyhteistyötä?

    Espoossa 17.11.2025
    Ella Immonen & Minna Nurminen

  • ESPOOSEEN TARVITAAN LISÄÄ TURVAKOTI­PAIKKOJA

    ESPOOSEEN TARVITAAN LISÄÄ TURVAKOTI­PAIKKOJA

    Naisiin kohdistuva väkivalta ratkaistaan turvakotipaikkojen lisäksi puuttumalla juurisyihin.

    Lue lisää

    Kun Espoon kaupunkistrategian mukaisesti tavoittelemme Suomen turvallisimman kaupungin asemaa, olisi tähän oleellista sisällyttää myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja.

    Espoossa ei kuitenkaan ole riittävästi turvakotipaikkoja väkivaltaa ja sen uhkaa kokeville espoolaisille, minkä vuoksi satoja apua ja turvaa tarvitsevia asiakkaita joudutaan käännyttämään pois vuosittain.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt.

    Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia nykyisiä saniteettivaatimuksia.

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvovan asiantuntijaryhmän (GREVIO) mukaan turvakotipaikkoja tulee olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden, mikä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38.

    Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ratkaista pelkillä turvakotipaikoilla, vaan on tärkeää puuttua myös juurisyihin. Väkivallan vastaisessa työssä on huomioitava erityisryhmät.

    Espoon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on varmistettava turvakotipaikkojen riittävyys Espoossa ja tehtävä vankkumatonta yhteistyötä sen eteen, että jokainen saa elää turvassa.

    Ella Immonen
    kaupunginvaltuutettu (sd)

    Minna Nurminen
    kaupunginvaltuutettu (vas)

    Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston jäseniä.

    Kirjoitus on mielipide, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.11.2025.

  • ESPOON SD-RYHMÄ KUMMASTELEE OIKEISTOPUOLUEIDEN VEROPOPULISMIA

    ESPOON SD-RYHMÄ KUMMASTELEE OIKEISTOPUOLUEIDEN VEROPOPULISMIA

    Espoon taloudessa on edessä haastavat vuodet ja nyt olisi aika unohtaa ideologiset esteet järkeville toimille.

    Lue lisää

    SDP kannattaa tulevassa illan kaupunginvaltuuston kokouksessa kiinteistöveroprosentin korotusta kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisena. Kaupunginhallituksessa kaupunginjohtajan esitys muuttui äänestyksen jälkeen vapaa-ajan asuntojen osalta. Vapaa-ajan asunnoille esitetty 0,3 prosenttiyksikön korotus puolittui esitetystä 0,30 prosentista 0,15 prosenttiin RKP:n ja Kokoomuksen toimesta. Kyseessä on vero, joka koskettaa noin 4000 henkilöä, jotka omistavat vapaa-ajan asunnon Espoossa.

    – Kaupunginjohtajan esittämä korotus tarkoittaisi arviolta 25 euroa korkeampaa verotusta vuositasolla kiinteistöä kohden. Kokonaissummana puhutaan noin 100 000 eurosta, jonka kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen puolittaa 50 000 euroon. Jokainen ymmärtää, että tässä ei ole kyse itse summasta, vaan puhtaasti ideologiasta ja poliittisesta eleestä, jotta voi viestiä vastustaneensa veronkorotusta. Moraaliposeerauksen sijasta olisi tärkeämpää tukea kaupunginjohtajan loogista, reilua ja vastuullista veroesitystä, Aaltonen sanoo.

     – Vaikka summa on pieni, on jokaisella eurolla tulevina vuosina merkitystä. Sattumalta 50 000 euroa on suunnilleen yhden henkilötyövuoden verran ja siten tismalleen sama summa, joka juuri viime valtuuston kokouksessa toivottiin hyvin yksimielisesti lisättävän ennalta ehkäisevään päihdetyöhön, ryhmän toinen varapuheenjohtaja Ella Immonen huomauttaa.

    – Moni espoolainen ja päättäjä on huolissaan lisääntyvästä päihteidenkäytöstä ja nykyinen 0,25 henkilötyövuoden resurssi päihdetyöhön on Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa ilmeisen riittämätön. Uskomme, että asukkailta kyllä löytyy ymmärrystä, jos pystyisimme tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta löytämään lisäresurssia tähän nuorille suunnattuun päihdetyöhön. Siksikin tulemme valtuustossa kannattamaan, että korotus toteutettaisiin kaupunginjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisena, Aaltonen sanoo.

    – Kannatamme kaupunginjohtajan ehdotusta, jossa kiinteistövero olisi monen muun suuren kaupungin tapaan 1,30 prosenttia. RKP:n ehdottama ja Kokoomuksen kannattama hieman alempi uusi vaihtoehto, laskennallisesti noin 12.5 euron kiinteistökohtainen ero kaupunginjohtajan esitykseen tuntuu lähinnä veropopulismilta. Mainittu veronkorotus vuodessa on varsin maltillinen summa verrattuna massiivisiin sosiaaliturvan leikkauksiin, joita oikeistohallitus on tehnyt. Lisäksi uskomme myös vapaa-ajan asunnon omistavien arvostavan päihdeongelmiin puuttumista, Immonen päättää.

  • ASUNNOTTOMUUS LUO LAPSELLE ÄÄRIMMÄISTÄ TURVATTOMUUTTA

    ASUNNOTTOMUUS LUO LAPSELLE ÄÄRIMMÄISTÄ TURVATTOMUUTTA

    Yhdenkään lapsen ei pidä joutua arvuuttelemaan, missä koti on tänään.

    Lue lisää

    Perjantaina 17. lokakuuta vietetään asunnottomien yötä. Vuonna 2024 Espoossa oli asunnottomia lapsiperheitä eniten koko Suomessa. Asunnottomien määrä Suomessa laski yli kymmenen vuoden ajan, mutta trendi kääntyi kasvuun viime vuonna muun muassa Petteri Orpon (kok) hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vuoksi.

    Kasvava asunnottomuus viestii yhteiskuntamme kiihtyvästä eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, minkä kärsijöinä ovat myös lapset. Olisi hyvin tärkeää tarkastella sosiaaliturvan muutoksia lapsivaikutusten arvioinnin kautta. Uusimpien tietojen mukaan hallituksen politiikka sysää jopa 31 000 lasta Suomessa köyhyysrajan alle.

    Suomessa asunnottomat lapset eivät yövy taivasalla, vaan perheiden majoitus järjestetään esimerkiksi tilapäismajoituksissa. Asunnottomuus kuitenkin luo lapselle äärimmäistä turvattomuutta ja epävarmuutta. He voivat joutua vaihtelemaan väliaikaismajoituksesta toiseen, mikä voi johtaa pitkiin koulumatkoihin, koulupaikan vaihtamiseen ja ulkopuolisuuden tunteisiin. Lapsuudessa koettu asunnottomuus luo haastavan pohjan vakaan aikuisuuden rakentamiselle.

    On hienoa, että lasten ja nuorten erityinen asema on tunnistettu Espoon kaupungin toimintaa ohjaavassa Espoo-tarinassa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian muutoslupauksissa. Sanojen lisäksi tarvitaan tekoja asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja sen juurisyihin puuttumiseksi.

    Asunto ensin -periaate on toimiva, ja siitä on pidettävä kiinni. Perheille on turvattava riittävä toimeentulo, esimerkiksi tulonsiirroilla ja matalapalkkaisten alojen palkkatasoa nostamalla. Erityisen suurta asunnottomuus on maahanmuuttajataustaisissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä, joiden tukeminen asunnon löytämisessä kuin myös arjessa selviämisessä on keskeistä. Onkin oleellista panostaa asumisneuvontaan.

    Yksi perheitä asunnottomuuteen ajava tekijä on lähisuhdeväkivalta. Siihen varhaisella puuttumisella ja hyvillä tukipalveluilla voidaan ennaltaehkäistä myös asunnottomuutta.

    Perheiden asunnottomuus tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa, sillä lapsiperheille soveltuvien, kohtuuhintaisten asuntojen riittävyys on keskeinen tekijä perheiden asunnottomuuden kitkemisessä.

    Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja lisääntynyt lapsiperheköyhyys ovat vakavia huolenaiheita. Lapsiperheasunnottomuus on suomalaisen hyvinvointivaltion häpeäpilkku. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua arvuuttelemaan, missä koti on tänään. Oikeus asumiseen on ennen kaikkea ihmisoikeus ja tasapainoisen arjen edellytys.

    Ella Immonen
    puheenjohtaja (sd)

    Fiina Linnala
    varapuheenjohtaja (vihr)

    Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta

    Kirjoitus on mielipide, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.10.2025.

  • NEUVOTTELUSOPU SYNTYNYT – SOSIALIDEMOKRAATTIEN KÄDENJÄLKI NÄKYY UUDESSA ESPOO-TARINASSA

    NEUVOTTELUSOPU SYNTYNYT – SOSIALIDEMOKRAATTIEN KÄDENJÄLKI NÄKYY UUDESSA ESPOO-TARINASSA

    Espoo-tarinan eli Espoon kaupungin uutta nelivuotiskautta ohjaava strategia on valmis. Puolueiden välisissä neuvotteluissa saavutettiin sopu perjantaina 26.9.2025.

    Lue lisää

    “Asetimme uudessa strategiassa kunnianhimoisen tavoitteen olla lasten ja nuorten pääkaupunki. Luonnollinen väestönlisäys on Espoossa enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa ja se on meille positiivinen haaste. Tärkein tehtävämme on tukea jokaista lasta ja nuorta yltämään parhaimpaansa”, sosialidemokraattista valtuustoryhmää neuvotteluissa edustanut ryhmän puheenjohtaja Helena Marttila iloitsee.

    SDP:n kädenjälki näkyy vahvasti Espoo-tarinassa. “Saimme tavoitteisiin mukaan todella monia kuntavaaleissa esillä pitämiämme asioita, kuten kirjauksia laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta, joukkoliikenteestä ja henkilöstön hyvinvoinnista. Kiitos valtuuston neuvottelutoimikunnalle rakentavista keskusteluista”, Marttila jatkaa.

    Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä ja laajassa yhteisymmärryksessä. Strategiassa haetaan uutta suuntaa Espoolle ja tunnistetaan kansainvälistyminen mahdollisuutena. Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta ovat sovussa mukana.

    “Vahvistamme oppimistasoa ja laitamme eriarvoistumiskehityksen kuriin. Jokainen espoolainen lapsi oppii hyvin suomen tai ruotsin kielen, ja äidinkieleltään vieraskielisten osuus lukioiden ja korkeakoulujen opiskelijoissa kasvaa. Puutumme segregaatioon myös asuntotarjonnan avulla. Nämä ovat arvostettavia linjavetoja, joita lähdemme nyt toteuttamaan”, sosialidemokraattisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Juri Aaltonen kertoo.

    SD-valtuustoryhmä pitää merkittävänä myös sitä, että yhdenvertaisuuden edistäminen näkyy Espoo-tarinassa kauttaaltaan. “Espoo-tarina antaa selkänojan kaupungissa seuraavan neljän vuoden aikana tehtävälle päätöksenteolle. On mahtavaa, että mukana on maininnat esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta, väkivallan ja häirinnän kitkemisestä, esteettömyydestä ja maahanmuuttajanaisten kotoutumisesta. Sanomme nyt kaupunkina reilusti ääneen, että toimimme johdonmukaisesti kaikkea syrjintää ja rasismia vastaan”, ryhmän toinen varapuheenjohtaja Ella Immonen kiittelee.

    Kaupungin strategia vuosille 2025–2029 etenee seuraavaksi valtuuston päätettäväksi 20.10. pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Puheenjohtajisto ja SD-valtuustoryhmä pitävät neuvottelutulosta onnistuneena ja käyvät seuraavaksi toimeen strategian toimeenpanossa.

    Lue neuvotteluiden tulos Espoo-tarinaksi 2025–2029 täältä.

  • valtuuston kokousterveiset 18.8.2025

    valtuuston kokousterveiset 18.8.2025

    Espoon kaupunginvaltuuston syyskausi pyörähti reippaasti käyntiin maanantain 18.8. kaupunginvaltuuston kokouksella.

    Lue lisää

    Espoon kaupunginvaltuuston syyskausi pyörähti reippaasti käyntiin maanantain 18.8. kaupunginvaltuuston kokouksella.

    Pisimpään keskustelimme kaavamuutoksesta Espoon keskuksen alueelle. Moni kokee alueen turvattomana ja seutua on jo kauan yritetty tehdä elinvoimaisimmaksi. Nyt asia etenee, kun valtuusto hyväksyi Espoontorin asemakaavan muutoksen, jossa Keskolla on iso rooli. Muutoksen myötä Espoontorin kauppakeskusta voidaan laajentaa hypermarketilla ja 15-kerroksisella asuintornitalolla.

    SD-ryhmän Hannele Kerola esitti erinomaisen toiveen tämän yhteydessä. Koko Espoon SD-ryhmä yhtyy toiveeseen, että Espoon asemanseudun ja kauppakeskukset yhdistävän Siltakadun kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Aluetta on kehitettävä kokonaisuutena, ihmisten kannalta turvalliseksi, viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi. Kerolan toivomus hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti.

    Lisäksi kokouksessa käytiin läpi pitkä liuta edelliskauden erilaisia valtuustoaloitteita ja yksi valtuustokysymys. Näissä teemoina olivat muun muassa perheystävällisyyden kehittäminen, savusaunan kaavoittaminen ja terveysluontopolkujen lisääminen. Myös aloite yläasteen ulkovälituntien palauttamisesta kirvoitti keskustelua.

    Käsittelyssä oli niin ikään SD-valtuutettu Juri Aaltosen hyvä valtuustoaloite vieraskielisten oppilaiden suomen kielen osaamisen parantamisesta. Viranhaltijoilta saatiin kattava vastaus, jossa esitetään myös konkreettista korjausta ongelmaan. Valtuusto toivoo, että Espoo asettaa tavoitteeksi Suomessa syntyneiden S2-oppimäärää opiskelevien osuuden puolittamisen esimerkiksi noin 80 prosentista 40 prosenttiin ja osoittaa tavoitteen saavuttamiseksi riittävät resurssit. Keskustelua tästä tultaneen jatkamaan strategia- ja talousarvioprosessien yhteydessä.

    Kokouksessa valtuutettu Kerola jätti vielä valtuustokysymyksen Nuuksion Laihalammen myrkyttämisestä ja tähän liittyvästä kaupungin tiedottamisesta. Myös Helsingin Sanomat tarttui tähän uutisoimalla asiasta!

    Tiesithän, että pääset lukemaan Espoon kaupungin päätöksentekoon liittyviä asiakirjoja kaupungin verkkosivuilta. Meille valtuutetuille voit laittaa myös viestiä, jos jokin asia kaupungin päätöksenteossa mietityttää.

    Kaupunginvaltuuston kokoukset striimataan suorana Espoon kaupungin YouTube-kanavalle, mistä löydät myös kokousten tallenteet. Seuraava kaupunginvaltuuston kokous pidetään maanantaina 15.9.

    Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu, Espoon SD-ryhmän toinen varapuheenjohtaja Ella Immonen