ELLA IMMONEN

Avainsana: NKV

  • Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoossa on liian vähän turvakotipaikkoja. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa.

    Lue lisää

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoo-tarinan tavoitteiden mukaan Espoo on Suomen turvallisin suuri kaupunki. Tähän pitää sisältyä myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa. 

    Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Se tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja tukea väkivaltaa kokeneille ja sen uhkaa kokeville espoolaisille. Vuonna 2024 turvakoti Pellaksen ollessa täynnä toiseen turvakotiin ohjattiin 186 henkilöä (sis. lapset ja aikuiset). Kuluneen vuoden aikana ohjauksia toiseen turvakotiin on ollut jo 273 (sis. lapset ja aikuiset, 30.9.2025 mennessä).

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvova asiantuntijaryhmä GREVIO:n suosituksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38 – valtakunnallisesti toiseksi eniten.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia tämänhetkisiä saniteettivaatimuksia.

    Me allekirjoittaneet kysymme:
    1. Miten Espoo aikoo osaltaan varmistaa, että turvakotipalveluiden riittävyys turvataan myös Espoossa? 

    2. Voisiko kaupunki yhdessä hyvinvointialueen ja Pääkaupungin turvakoti ry:n kanssa kartoittaa aktiivisesti sopivia tilavaihtoehtoja Pellaksen toiminnan laajentamiseksi Espoossa? 

    3. Onko Espoolla tiedossa kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden omistamia tiloja, jotka voisivat soveltua turvakotikäyttöön joko väliaikaisesti tai pysyvästi? 

    4. Miten Espoo huomioi turvakotipalveluiden tilatarpeet osana omaa tilastrategiaansa ja hyvinvointialueyhteistyötä?

    Espoossa 17.11.2025
    Ella Immonen & Minna Nurminen

  • ESPOOSEEN TARVITAAN LISÄÄ TURVAKOTI­PAIKKOJA

    ESPOOSEEN TARVITAAN LISÄÄ TURVAKOTI­PAIKKOJA

    Naisiin kohdistuva väkivalta ratkaistaan turvakotipaikkojen lisäksi puuttumalla juurisyihin.

    Lue lisää

    Kun Espoon kaupunkistrategian mukaisesti tavoittelemme Suomen turvallisimman kaupungin asemaa, olisi tähän oleellista sisällyttää myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja.

    Espoossa ei kuitenkaan ole riittävästi turvakotipaikkoja väkivaltaa ja sen uhkaa kokeville espoolaisille, minkä vuoksi satoja apua ja turvaa tarvitsevia asiakkaita joudutaan käännyttämään pois vuosittain.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt.

    Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia nykyisiä saniteettivaatimuksia.

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvovan asiantuntijaryhmän (GREVIO) mukaan turvakotipaikkoja tulee olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden, mikä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38.

    Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ratkaista pelkillä turvakotipaikoilla, vaan on tärkeää puuttua myös juurisyihin. Väkivallan vastaisessa työssä on huomioitava erityisryhmät.

    Espoon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on varmistettava turvakotipaikkojen riittävyys Espoossa ja tehtävä vankkumatonta yhteistyötä sen eteen, että jokainen saa elää turvassa.

    Ella Immonen
    kaupunginvaltuutettu (sd)

    Minna Nurminen
    kaupunginvaltuutettu (vas)

    Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston jäseniä.

    Kirjoitus on mielipide, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.11.2025.