ELLA IMMONEN

Avainsana: sukupuoli

  • Puoluekokousaloite: Kolmas juridinen sukupuolimerkintä

    Puoluekokousaloite: Kolmas juridinen sukupuolimerkintä

    Aloitteeni hyväksyttiin. Esitin, että SDP alkaa ajaa ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämistä lakiin.

    Lue lisää

    Sukupuolen moninaisuus alkaa olla yhä laajemmin hyväksytty ja tunnistettu tosiasia Suomessa. Silti edelleen vain kaksinapainen mies/nainen-merkintä on oikeudellisesti mahdollinen. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä syntyessä väestötietorekisteriin merkitty “valistunut arvaus” tosiasiassa johtaa harhaan ja altistaa syrjinnälle.

    Kolmas, ei-binäärinen oikeudellinen sukupuolivaihtoehto jo olemassa olevien merkintöjen rinnalle vahvistaisi ei-binääristen ja intersukupuolisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, terveyttä, hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Tälle on vahvat kansalliset ja kansainväliset suositukset jo vuosien takaa.

    Ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisääminen lakiin voitaisiin tehdä esimerkiksi Islannin tai Maltan mallia seuraten. Näiden maiden lisäksi kolmas juridinen sukupuolikategoria on onnistuneesti käytössä lukuisissa maissa, kuten Saksassa, Tanskassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Sukupuolen juridisen vahvistamisen pitäisi onnistua omalla ilmoituksella itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen.

    Esitän, että SDP alkaa ajaa ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämistä lakiin.

    Ella Immonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Matinkylän Sosialidemokraatit ry
    Lue lisää: https://tulevaisuuskanava.fi/aloitteet/2026/aloite-414-3/?aloitteet=open#aloite-414

  • Puoluekokousaloite: Toimenpideohjelma naisten terveyden edistämiseksi

    Puoluekokousaloite: Toimenpideohjelma naisten terveyden edistämiseksi

    Naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on kiinnitettävä parempaa huomiota. Gynekologisten sairauksien diagnosointiin ja oikeaan hoitoon tulee panostaa julkisessa terveydenhuollossa. Jätimme aiheesta puoluekokousaloitteen.

    Lue lisää

    Gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elää noin 600 000 suomalaista. Sairauksien ja oireyhtymien diagnoosiviiveet ovat pitkiä, ja esimerkiksi PCOS:n eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymän kanssa elävistä jopa 70% jää kokonaan diagnosoimatta.

    Kelan mukaan vuonna 2024 yli kolmannes (38%) gynekologikäynneistä toteutui yksityisellä sektorilla. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärien palvelujen tarjonta julkisessa terveydenhuollossa on todettu vajavaiseksi, ja tästä syystä gynekologisten sairauksien hoitoa tuetaan tällä hetkellä korotetuilla Kela-korvauksilla.

    Kyseessä on todellinen tasa-arvo-ongelma. Käyntihinnat tarvittavine tutkimuksineen nousevat jo useisiin satoihin euroihin per käynti eikä se täten Kela-korvauksen jälkeenkään mahdollista palveluun hakeutumista isolle osalle sitä tarvitsevista. Hintojen nousun lisäksi yksityisten palvelujen keskittyminen tiheään asutuille alueille ja palvelujen heikko saatavuus hyvinvointialueilla lisäävät eriarvoisuutta, sillä gynekologin palvelut ovat yhä useammin muun muassa pienituloisten ja syrjäseudulla asuvien henkilöiden saavuttamattomissa. Gynekologiset palvelut on monesti rajattu myös työterveyshuollon ulkopuolelle.

    Huolestuttavin syy gynekologikäyntien painottumiselle yksityiselle sektorille on naisten kokemus siitä, ettei gynekologisia oireita ja sairauksia tutkita ja hoideta riittävän hyvin julkisessa terveydenhuollossa. Tutkimusten mukaan naisten kipua ja oireita ei tunnisteta terveydenhuollossa yhtä hyvin kuin miehillä.

    Gynekologisten sairauksien hoidon tulisi jo perustuslainkin mukaan toteutua julkisen terveydenhuollon piirissä muiden sairauksien tavoin. Julkisessa terveydenhuollossa monia gynekologisia sairauksia hoitavat terveyskeskuslääkärit, joiden perehtyneisyys gynekologisiin sairauksiin voi vaihdella merkittävästi. Keskeisessä roolissa on yliopistojen rahoitus, joka takaa riittävän määrän opetusta kohtuullisen kokoisissa ryhmissä. Oleellista on varmistaa myös tarvittava tutkimusvälineistö, joka mahdollistaa esimerkiksi gynekologisen ultraäänitutkimuksen tekemisen jo perusterveydenhuollossa sekä resursointi työpaikkakoulutukseen.

    Kun hoitoon ei pääse ajoissa, ongelmat pahenevat, pitkittyvät ja tulevat kalliimmaksi hoitaa. Työkyvyttömyydestä aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Yksilötasolla diagnoosiviive voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.

    Oikeus hyvään gynekologiseen hoitoon ja terveyteen kuuluu kaikille.

    Taru Salovaara, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Suur-Leppävaaran Demarit ry, Ella Immonen, Matinkylän Sosialidemokraatit ry, Aino Laine, Tapiolan Sosialidemokraatit ry esittävät, että SDP laatii toimenpideohjelman naisten terveyden edistämiseksi. Toimenpideohjelma keskittyy erityisesti siihen, miten gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien oikea-aikainen diagnosointi ja oikea hoito voidaan varmistaa julkisessa terveydenhuollossa.

  • JYRKKÄ EI PERUSTEETTOMILLE PÄTKÄTÖILLE ESPOOSSA – jätimme aloitteen

    JYRKKÄ EI PERUSTEETTOMILLE PÄTKÄTÖILLE ESPOOSSA – jätimme aloitteen

    Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että Espoon kaupunki kieltää perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käytön myös tilanteessa, jossa valtakunnallinen lainsäädäntö sallii ne.

    Lue lisää

    “Hallitus runnoi läpi lakimuutoksen, joka laillistaa jatkossa perusteettomat määräaikaiset työsuhteet. Asiantuntija-arvioiden mukaan lakimuutos lisää raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä sekä heikentää etenkin nuorten naisten asemaa työelämässä”, sanoo kansanedustaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Marttila.

    Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Espoo toimii vastuullisena ja perheystävällisenä työnantajana. Kaupungit ja hyvinvointialueet toimivat vastavoimana tämän hallituskauden kylmälle politiikalle ja niissä on tarpeen linjata myös sitoumuksesta olla käyttämättä perusteettomia määräaikaisia työsuhteita.

    ”Kaupungin henkilöstöstä valtaosa naisia, ja julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt yksityistä sektoria enemmän. Lisäksi esitimme, että kaupunki edistää perusteettomien määräaikaisuuksien kieltoa myös koko Espoo-konsernissa ja kaupungin tytäryhteisöissä”, Demarinaistenkin puheenjohtajana toimiva Marttila jatkaa. 

    Aloitteessa vaaditaan myös kattavaa selvitystä määräaikaisten työsuhteiden käytöstä eri toimialoilla ja henkilöstöryhmissä. Selvityksessä tarkasteltaisiin muun muassa toistuvien määräaikaisuuksien yleisyyttä sekä määräaikaisuuksien vaikutuksia eri sukupuoliin ja ikäryhmiin. Tarkastelu käytäisiin vuosittain läpi myös henkilöstön pääluottamusedustajien kanssa.

    “Sanomme ei työntekijävihamieliselle politiikalle Espoossa. Perusteettomien määräaikaisten työsopimusten lisääminen ja irtisanomissuojan madaltaminen heikentävät työntekijöiden työsuhdeturvaa jo ennestään epävarmassa työelämässä”, sanoo valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja, kaupungingallituksen jäsen ja juristi Juri Aaltonen.

    ”Raskaussyrjintä on todellinen ongelma, jota ei pidä entisestään yleistää. Tasa-arvovaltuutettu saa jo nykyäänkin merkittävän määrän yhteydenottoja syrjintätapauksista, jotka liittyvät määräaikaisiin työsuhteisiin, raskauksiin ja perhevapaisiin. Perusteettomien määräaikaisuuksien kieltäminen vahvistaa tasa-arvoista työelämää, ehkäisee syrjintää ja parantaa Espoon houkuttelevuutta työnantajana”, perustelee valtuustoryhmän toinen varapuheenjohtaja, valtuutettu Ella Immonen.

    Lisätietoja:
    Helena Marttila
    SD-valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen
    helenamarttilasdp@gmail.com 

    Juri Aaltonen
    SD-valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen
    juri.aaltonen@outlook.com 

    Ella Immonen
    SD-valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja
    ella.immonen.sdp@gmail.com 

    Lue valtuustoaloite tästä.

  • Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Espoon kaupungin on sitouduttava olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö tulevaisuudessa tämän mahdollistaisi. Lue alta tarkemmin.

    Lue lisää

    Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Suomen hallitus esitti uutta sääntelyä, jonka mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. Asiantuntija-arvioiden mukaan esitys lisää merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus on tunnustanut nämä ongelmat myös oman esityksensä perusteluissa. Muun muassa kaikki poliittiset naisjärjestöt, mukaan lukien hallituspuolueiden omat järjestöt, vastustivat esitystä.

    Suurin osa Espoon kaupungin henkilöstöstä on naisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Ehdotettu lakimuutos perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden laillistamisesta heikentäisi entisestään erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla, lisäisi epävarmuutta ja vaikeuttaisi lapsiperheellistymistä. Pidämme tärkeänä, että Espoon kaupunki ja sen tytäryhteisöt sekä koko Espoo-konserni tukevat henkilöstönsä hyvinvointia ja ovat perheystävällisiä työpaikkoja.

    Määräaikaisten työsopimusten käyttöä ei tule lisätä. Espoon kaupunki on suuri julkinen työnantaja, jonka esimerkillä on voimaa. Espoon on toimittava esimerkkinä vastuullisesta ja yhdenvertaisesta työelämästä, jossa henkilöstön hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia vahvistetaan. 

    Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että 

    1. Espoon kaupunki sitoutuu olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö tulevaisuudessa tämän mahdollistaisi. 

    2. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti, jotta perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kielto otetaan käyttöön myös koko Espoo-konsernissa ja tytäryhteisöissä. 

    3. Espoo tekee kattavan selvityksen siitä, miten kaupunki on käyttänyt määräaikaisia työsuhteita. Kaupunginvaltuustolle tuodaan tiedot esimerkiksi siitä, kuinka yleisiä toistuvat määräaikaisuudet eri toimialoilla ja eri henkilöstöryhmissä ovat. Vastaavan laajuinen määräaikaisuuksien tarkastelu käydään vuosittain läpi myös pääluottamusedustajien kanssa. 

    4. Kaupunki arvioi määräaikaisuuksien sukupuoli- ja sukupolvivaikutuksia työnantajapolitiikassaan.

    Linjaus perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä turvaa erityisesti nuorten naisten aseman työmarkkinoilla. 

    Espoossa 18.5.2026 Helena Marttila ja Ella Immonen

  • Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoossa on liian vähän turvakotipaikkoja. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa.

    Lue lisää

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoo-tarinan tavoitteiden mukaan Espoo on Suomen turvallisin suuri kaupunki. Tähän pitää sisältyä myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa. 

    Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Se tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja tukea väkivaltaa kokeneille ja sen uhkaa kokeville espoolaisille. Vuonna 2024 turvakoti Pellaksen ollessa täynnä toiseen turvakotiin ohjattiin 186 henkilöä (sis. lapset ja aikuiset). Kuluneen vuoden aikana ohjauksia toiseen turvakotiin on ollut jo 273 (sis. lapset ja aikuiset, 30.9.2025 mennessä).

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvova asiantuntijaryhmä GREVIO:n suosituksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38 – valtakunnallisesti toiseksi eniten.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia tämänhetkisiä saniteettivaatimuksia.

    Me allekirjoittaneet kysymme:
    1. Miten Espoo aikoo osaltaan varmistaa, että turvakotipalveluiden riittävyys turvataan myös Espoossa? 

    2. Voisiko kaupunki yhdessä hyvinvointialueen ja Pääkaupungin turvakoti ry:n kanssa kartoittaa aktiivisesti sopivia tilavaihtoehtoja Pellaksen toiminnan laajentamiseksi Espoossa? 

    3. Onko Espoolla tiedossa kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden omistamia tiloja, jotka voisivat soveltua turvakotikäyttöön joko väliaikaisesti tai pysyvästi? 

    4. Miten Espoo huomioi turvakotipalveluiden tilatarpeet osana omaa tilastrategiaansa ja hyvinvointialueyhteistyötä?

    Espoossa 17.11.2025
    Ella Immonen & Minna Nurminen