Avainsana: tasa-arvo

  • Puoluekokousaloite: Kolmas juridinen sukupuolimerkintä

    Puoluekokousaloite: Kolmas juridinen sukupuolimerkintä

    Aloitteeni hyväksyttiin. Esitin, että SDP alkaa ajaa ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämistä lakiin.

    Lue lisää

    Sukupuolen moninaisuus alkaa olla yhä laajemmin hyväksytty ja tunnistettu tosiasia Suomessa. Silti edelleen vain kaksinapainen mies/nainen-merkintä on oikeudellisesti mahdollinen. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä syntyessä väestötietorekisteriin merkitty “valistunut arvaus” tosiasiassa johtaa harhaan ja altistaa syrjinnälle.

    Kolmas, ei-binäärinen oikeudellinen sukupuolivaihtoehto jo olemassa olevien merkintöjen rinnalle vahvistaisi ei-binääristen ja intersukupuolisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, terveyttä, hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Tälle on vahvat kansalliset ja kansainväliset suositukset jo vuosien takaa.

    Ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisääminen lakiin voitaisiin tehdä esimerkiksi Islannin tai Maltan mallia seuraten. Näiden maiden lisäksi kolmas juridinen sukupuolikategoria on onnistuneesti käytössä lukuisissa maissa, kuten Saksassa, Tanskassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Sukupuolen juridisen vahvistamisen pitäisi onnistua omalla ilmoituksella itsemäärittelyoikeutta kunnioittaen.

    Esitän, että SDP alkaa ajaa ei-binäärisen, juridisen sukupuolimerkinnän lisäämistä lakiin.

    Ella Immonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Matinkylän Sosialidemokraatit ry
    Lue lisää: https://tulevaisuuskanava.fi/aloitteet/2026/aloite-414-3/?aloitteet=open#aloite-414

  • KEHOLLINEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS KUULUU KAIKILLE

    KEHOLLINEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS KUULUU KAIKILLE

    Kehollinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle – yksikin silvottu tyttö on liikaa.

    Lue lisää

    Opetusministeri Adlercreutzille (r.) tuli alkuvuodesta yllätyksenä, että Suomesta lähetetään tyttöjä silvottavaksi maailmalle. On hyvä, että ministeri haluaa puuttua asiaan, tekemällä aiheesta aluksi selvityksen. Asia ei kuitenkaan ole uusi: nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat tienneet tästä jo vuosien ajan. Silpomisesta on yritetty puhua, ja erilaisia malleja siihen puuttumiseen on kehitetty. Aihe on kompleksinen, se vaatii kulttuurisensitiivistä otetta sekä tosiasiallista koulutusta eri viranomaisille. Nykyisellään tässä on puutteita.

    Käymieni keskustelujen perusteella nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja terveydenhuollon ammattilaisten jakavat käsityksen siitä, että silpominen koskettaa montaa tyttöä ja naista Suomessa. Myös Espoossa aihe nousee esiin vaikkapa neuvoloissa ja nuorisotaloilla. On hyvä, että tytöt uskaltavat keskustella asiasta. Turvallisia aikuisia tarvitaan.

    Olen tyytyväinen, että FGM:n kieltämisessä on viimein otettu edistysaskelia lainsäädännössä.

    Keskeistä on, että ammattilaisilla on riittävä ymmärrys siitä, mitä silpominen tarkoittaa ja millaisia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia sillä voi olla. Kaupunkien ja alueiden vastuulla on huolehtia siitä, että koordinaatio- ja yhteistyörakenteet toimivat, asiakirjoihin on kirjattu selkeästi silpomisen ehkäisy ja että työhön on osoitettu riittävät resurssit.

    Moni ammattilainen kokee silpomisen puheeksi ottamisen vaikeaksi. Juuri siksi asiasta tulisi kysyä neuvolassa jokaiselta asiakkaalta osana normaalia palvelua. Näin puheeksi ottaminen ei kohdistu yksittäisiin ryhmiin, vaan siitä tulee osa yhdenvertaista ja ennaltaehkäisevää työtä. Kysymyksen on kuuluttava selkeästi ohjeistuksiin.

    Kun silpominen otetaan eri palveluissa puheeksi riskimaista tulevien asiakkaiden kanssa, tarvitaan usein tulkkia. Naisten ja lasten oikeuksien kannalta on erittäin tärkeää, että tulkkina ei toimi asiakkaan puoliso, sukulainen tai muu läheinen. Aina on käytettävä ammattitulkkia, vaikka painetta olisi.

    Myös varhaiskasvatuksella ja kouluilla on tärkeä rooli silpomisen ehkäisemisessä. Koulumaailmassa FGM:n vastainen työ ja siten tyttöjen oikeuksien puolustaminen ei kuulu pelkästään jollekin tietylle taholle, vaan siitä vastaavat osaltaan ja yhteistyössä kaikki koulun aikuiset, kuten rehtori, opettajat ja opiskeluhuollon eri toimijat. Pitkiä, selittämättömiä koulupoissaoloja tai ulkomaanmatkoja ei voi hyväksyä.

    Ammattilaisilla ja viranomaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus tai ilmoitus poliisille, jos hänellä on epäily Suomessa asuvalle lapselle tehdystä leikkauksesta täällä tai muualla, ja myös sen uhasta.

    Olen siinä käsityksessä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella silpomisen vastainen työ on huomioitu paremmin kuin joillain muilla alueilla. Edelleen löytyy kuitenkin parannettavaa, sillä yksikin silvottu tyttö on liikaa. Espoon puolella vaikutan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa ja haluan, että edistämme tyttöjen oikeuksien toteutumista osaltamme sitäkin kautta.

    Ella Immonen
    Kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (Espoo & LUVN, SDP)
    Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja
    .

  • SATEENKAARILIPPU VALTUUSTOSALISSA KERTOO, ETTÄ JOKAINEN KUULUU ESPOOSEEN

    SATEENKAARILIPPU VALTUUSTOSALISSA KERTOO, ETTÄ JOKAINEN KUULUU ESPOOSEEN

    Espoon kaupunginvaltuuston salissa nähtiin kesäkuun 2026 valtuuston kokouksessa ensimmäistä kertaa sateenkaarilippu. Muutos perustuu SD-valtuutettu Ella Immosen valtuustoaloitteeseen, jonka tavoitteena oli tuoda yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien symboli näkyväksi osaksi kaupungin päätöksentekoa.

    Lue lisää

    Espoon SDP pitää päätöstä merkityksellisenä viestinä siitä, että kaupunki seisoo yhdenvertaisuuden ja kaikkien espoolaisten rinnalla. Tarve yhdenvertaisuuden puolesta puhumiselle korostuu tänä aikana, jolloin sateenkaari-ihmisten oikeuksien kyseenalaistaminen on jälleen nostanut päätään valtakunnan politiikassa asti.

    “Moninaisuus kaikissa väreissä on meille tärkeä arvo. Sateenkaarilippu on voimakas viesti, jolla kerromme, että jokainen espoolainen on oikeanlainen ja arvokas omana itsenään”, kertoo Immonen ja iloitsee siitä, että aloite johti konkreettiseen muutokseen.

    “SDP seisoo 100% ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolella, ja kirittää myös muita valtuustoryhmiä tähän. Sateenkaarinuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomioita lasten ja nuorten pääkaupungissa”, linjaa sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Helena Marttila.

    Tekemistä riittää edelleen, sillä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita enemmän kiusaamista, häirintää ja syrjintää. Aktiivista yhdenvertaisuustyötä tarvitaan yhä niin kouluissa, työelämässä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin.

    “Yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu kaupungin lakisääteisiin tehtäviin. Sen pitää näkyä käytännön teoissa. Espoon on oltava kaupunki, jossa jokainen voi elää turvallisesti omana itsenään ja osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisena”, Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtajana toimiva Immonen jatkaa.

    Espoo tekee pitkäjänteistä työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämiseksi. Viestinnälliset keinot eivät yksin ratkaise syrjintää, mutta niillä on merkitystä etenkin niille ihmisille, jotka eivät aina ole kokeneet tulevansa hyväksytyiksi tai nähdyiksi. Espoon kaupunki on jälleen myös Helsinki Priden yhteistyökumppani. Tänä vuonna teemana on vapaus kasvaa. Kaupungeilla on erityinen rooli lasten ja nuorten arjen muovaamisessa ja turvallisen kasvuympäristön luomisessa.

    “Emme saa antaa piiruakaan periksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastaiselle liikehdinnälle Espoossa. Pidän hienona, että asia eteni rakentavassa yhteistyössä. Tärkeintä on tervetulleeksi toivottava viesti, jonka lähetämme espoolaisille: kaupunkiin ja politiikkaan kuuluu jokainen”, sanoo myös Demarinaisten puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Marttila.

    Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa ideoitu ja kaupunginhallituksessa paljon keskustelua herättänyt aloite päätöksineen osoittaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen yhdistää päättäjiä yli puoluerajojen. Valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että sateenkaarilippu on jatkossa esillä valtuustosalissa Pride-kuukauden aikana sekä homo-, bi- ja transfobian vastaisen IDAHOBIT-päivän yhteydessä silloin, kun valtuusto kokoontuu kyseisenä ajankohtana. 

  • Puheenvuoro: sateenkaarilippu kuuluu valtuustosaliin

    Puheenvuoro: sateenkaarilippu kuuluu valtuustosaliin

    Puheenvuoroni onnistuneesta sateenkaarilippu-aloitteestani Espoon kaupunginvaltuustossa ma 8.6.2026.

    Lue lisää

    Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat ja muut kuulijat,

    Ihanaa pride-kuukautta kaikille!

    Muutama viikko sitten seisoin Pariisin kaupungintalon edessä. Hulppeaa rakennusta pitkin oli ripustettu valtavat, monta kymmentä metriä pitkät sateenkaarilippukoristeet sisäänkäynnin molemmin puolin. Se oli näyttävä näky, ja ennen kaikkea ponnekas, kiistämätön viesti: ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus kuuluvat kaikille.

    Sama viesti näkyy nyt konkreettisesti meidänkin kaupunginvaltuustossa.
    Olen onnellinen, että myös meillä Espoon valtuustosalissa on sateenkaarilippu:
    ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden symboli.

    Symbolit eivät ole yhdentekeviä vaan tärkeitä, etenkin niille ihmisille,
    jotka eivät aina ole kokeneet olevansa hyväksyttyjä.

    Yhdenvertaisuuden huomioimiselle on edelleen tarvetta. Esimerkiksi koulussa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret joutuvat muita enemmän kiusatuiksi, ja siihen on puututtava. Siitä olen puhunut täällä ennenkin.

    Sateenkaari-ihmisten oikeuksien ja moninaisuuden puolesta ovat suojelijoina puhuneet myös tasavallan presidentti Alexander Stubb ja puolisonsa Suzanne Innes-Stubb. Ei tämän siis pitäisi olla Espoossakaan kiistanalaista.

    Onkin hienoa, että Espoo ottaa muiden isojen kaupunkien – kuten Helsingin ja Tampereen tavoin – reilusti kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Se on tärkeää paitsi espoolaisille asukkaille, myös kaupungin työntekijöille. Tämän kauniin, kaupungin arvojen mukaisen, nyt salissa olevan lipun lisäksi kaupunginjohtajan videotervehdys on siitä hyvä esimerkki, samoin työntekijöille perustettu sateenkaareva ryhmä, ja monet kesäkuussa järjestettävät tapahtumat. 

    Hyvät kuulijat,
    Liputuksella on kokoaan suurempi merkitys. Se voi jopa kannustaa vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä lähtemään mukaan politiikkaan.

    Lipun nähdessä voi ajatella:
    myös minä kuulun tänne.
    Myös minä saan osallistua.
    Myös minä voin joskus istua tässä salissa.
    Samalla se tekee näkyväksi sen, että me nykyiset päättäjät olemme heidän puolellaan.

    Suuret kiitokset kaupunginhallituksen jäsenille yli puoluerajojen, jotka halusitte tarkastella tätä päätöstä vielä uudelleen, ja nyt ihan mahtavalla yhteistyöllä lippu liehuu salissa. Tämä voimakas viesti kertoo jokaiselle espoolaiselle: sinä olet tervetullut tänne. Olet arvokas ja oikein juuri sellaisena kuin olet. 

    Hienoa on sekin, että ensi vuonna toukokuun valtuuston kokous osunnee
    IDAHOBIT-päivälle eli kansainväliselle homo-, bi- ja transfobian vastaiselle päivälle.
    Silloin saamme lipun saliin kahtena peräkkäisenä kuukautena.

    Ja nähdään Helsingissä Pride-kulkueessa lauantaina 27. kesäkuuta.
    Espoolla on siellä oma blokki.

    Kiitos! 

    Espoossa 8.6.2026 kaupunginvaltuuston kokouksessa.
    Näet valtuuston kokoukset ja niiden tallenteet Espoon kaupungin YouTube-kanavalta.

  • Puoluekokousaloite: sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma

    Puoluekokousaloite: sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma

    On korkea aika luoda Suomeen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Aloitteeni hyväksyttiin puoluekokouksessa.

    Lue lisää

    SDP:n arvoihin kuuluvat keskeisesti tasa-arvo ja solidaarisuus. Puolue tunnustaa jokaisen ihmisen ihmisarvon ja näkee erilaisuuden rikkautena. Tämän pitää koskea myös sateenkaari-ihmisiä.

    Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole vielä laadittu kansallista sateenkaaripoliittista toimintaohjelmaa, kuten Seta ry on huomauttanut. Joissakin Pohjoismaissa tällaisia suunnitelmia on ollut jo useita, Suomessa ei vielä toistaiseksi ainuttakaan. Toimintaohjelman tekeminen on strukturoitu tapa vahvistaa tiettyjen ryhmien oikeuksia, ja aiemmin Suomessa onkin tehty esimerkiksi vammaispoliittinen toimintaohjelma ja Romanipoliittinen ohjelma.

    Sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman laatimiselle on vankat edellytykset. Setan mukaan EU-komissio on laatinut jo toisen LHBTIQ-strategiansa ja patistaa EU-jäsenmaita kansallisten strategioiden luomiseen.

    Myös kansainväliset ihmisoikeustoimijat ovat suositelleet Suomea vahvistamaan toimia sateenkaari-ihmisten oikeuksien parantamiseksi. Niin ikään Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea ECRI suositteli vastikään Suomea laatimaan kansallisen toimintaohjelman. YK:n ihmisoikeuskomitea on puolestaan suositellut jo vuonna 2021, että Suomen tulee tehostaa toimiaan “kaikenlaisen seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän, väkivallan ja sosiaalisen leimaamisen poistamiseksi ja tarjota tehokkaita oikeussuojakeinoja tällaisten tekojen uhreille”.

    Nyt on korkea aika luoda Suomeen kansallinen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jossa sitoudutaan konkreettisin eri esimerkein edistämään kokonaisvaltaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia elämän eri osa-alueilla.

    Toimintaohjelmaa tulee ajaa määrätietoisesti hallitusohjelmaneuvotteluissa. Toimintaohjelmassa on huomioitava intersektionaalisuus, moniperusteinen syrjintä, kaikenikäiset sateenkaari-ihmiset ja heidän moninaiset elämäntilanteensa. Toimintaohjelma on tärkeää laatia yhteistyössä sateenkaarijärjestöjen kanssa, ja ohjelmakauden päättyessä tehdään arviointi.

    Esitämme, että SDP kirjaa poliittiseen ohjelmaansa tarpeen sateenkaaripoliittiselle toimintaohjelmalle ja tavoittelee aktiivisesti sen edistämistä ja toimeenpanoa.

    Toimintaohjelmassa on huomioitava intersektionaalisuus, moniperusteinen syrjintä, kaikenikäiset sateenkaari-ihmiset ja heidän moninaiset elämäntilanteensa. Toimintaohjelma on tärkeää laatia yhteistyössä sateenkaarijärjestöjen kanssa, ja ohjelmakauden päättyessä tehdään arviointi.

    Ella Immonen, Uudenmaan Sosialidemokraatit ry – Matinkylän Sosialidemokraatit ry, Verneri Nurmela (Nuorsosialidemokraatit NUS ry)
    Lue lisää: https://tulevaisuuskanava.fi/aloitteet/2026/aloite-413-3/

  • JYRKKÄ EI PERUSTEETTOMILLE PÄTKÄTÖILLE ESPOOSSA – jätimme aloitteen

    JYRKKÄ EI PERUSTEETTOMILLE PÄTKÄTÖILLE ESPOOSSA – jätimme aloitteen

    Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii, että Espoon kaupunki kieltää perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käytön myös tilanteessa, jossa valtakunnallinen lainsäädäntö sallii ne.

    Lue lisää

    “Hallitus runnoi läpi lakimuutoksen, joka laillistaa jatkossa perusteettomat määräaikaiset työsuhteet. Asiantuntija-arvioiden mukaan lakimuutos lisää raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä sekä heikentää etenkin nuorten naisten asemaa työelämässä”, sanoo kansanedustaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Marttila.

    Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Espoo toimii vastuullisena ja perheystävällisenä työnantajana. Kaupungit ja hyvinvointialueet toimivat vastavoimana tämän hallituskauden kylmälle politiikalle ja niissä on tarpeen linjata myös sitoumuksesta olla käyttämättä perusteettomia määräaikaisia työsuhteita.

    ”Kaupungin henkilöstöstä valtaosa naisia, ja julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään jo nyt yksityistä sektoria enemmän. Lisäksi esitimme, että kaupunki edistää perusteettomien määräaikaisuuksien kieltoa myös koko Espoo-konsernissa ja kaupungin tytäryhteisöissä”, Demarinaistenkin puheenjohtajana toimiva Marttila jatkaa. 

    Aloitteessa vaaditaan myös kattavaa selvitystä määräaikaisten työsuhteiden käytöstä eri toimialoilla ja henkilöstöryhmissä. Selvityksessä tarkasteltaisiin muun muassa toistuvien määräaikaisuuksien yleisyyttä sekä määräaikaisuuksien vaikutuksia eri sukupuoliin ja ikäryhmiin. Tarkastelu käytäisiin vuosittain läpi myös henkilöstön pääluottamusedustajien kanssa.

    “Sanomme ei työntekijävihamieliselle politiikalle Espoossa. Perusteettomien määräaikaisten työsopimusten lisääminen ja irtisanomissuojan madaltaminen heikentävät työntekijöiden työsuhdeturvaa jo ennestään epävarmassa työelämässä”, sanoo valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja, kaupungingallituksen jäsen ja juristi Juri Aaltonen.

    ”Raskaussyrjintä on todellinen ongelma, jota ei pidä entisestään yleistää. Tasa-arvovaltuutettu saa jo nykyäänkin merkittävän määrän yhteydenottoja syrjintätapauksista, jotka liittyvät määräaikaisiin työsuhteisiin, raskauksiin ja perhevapaisiin. Perusteettomien määräaikaisuuksien kieltäminen vahvistaa tasa-arvoista työelämää, ehkäisee syrjintää ja parantaa Espoon houkuttelevuutta työnantajana”, perustelee valtuustoryhmän toinen varapuheenjohtaja, valtuutettu Ella Immonen.

    Lisätietoja:
    Helena Marttila
    SD-valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen
    helenamarttilasdp@gmail.com 

    Juri Aaltonen
    SD-valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen
    juri.aaltonen@outlook.com 

    Ella Immonen
    SD-valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja
    ella.immonen.sdp@gmail.com 

    Lue valtuustoaloite tästä.

  • Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Espoon kaupungin on sitouduttava olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö tulevaisuudessa tämän mahdollistaisi. Lue alta tarkemmin.

    Lue lisää

    Valtuustoaloite Espoon kaupungin perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä

    Suomen hallitus esitti uutta sääntelyä, jonka mukaan työnantaja voisi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. Asiantuntija-arvioiden mukaan esitys lisää merkittävästi raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä. Hallitus on tunnustanut nämä ongelmat myös oman esityksensä perusteluissa. Muun muassa kaikki poliittiset naisjärjestöt, mukaan lukien hallituspuolueiden omat järjestöt, vastustivat esitystä.

    Suurin osa Espoon kaupungin henkilöstöstä on naisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuuksia käytetään enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Ehdotettu lakimuutos perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden laillistamisesta heikentäisi entisestään erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla, lisäisi epävarmuutta ja vaikeuttaisi lapsiperheellistymistä. Pidämme tärkeänä, että Espoon kaupunki ja sen tytäryhteisöt sekä koko Espoo-konserni tukevat henkilöstönsä hyvinvointia ja ovat perheystävällisiä työpaikkoja.

    Määräaikaisten työsopimusten käyttöä ei tule lisätä. Espoon kaupunki on suuri julkinen työnantaja, jonka esimerkillä on voimaa. Espoon on toimittava esimerkkinä vastuullisesta ja yhdenvertaisesta työelämästä, jossa henkilöstön hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia vahvistetaan. 

    Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että 

    1. Espoon kaupunki sitoutuu olemaan solmimatta perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka valtakunnallinen lainsäädäntö tulevaisuudessa tämän mahdollistaisi. 

    2. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti, jotta perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kielto otetaan käyttöön myös koko Espoo-konsernissa ja tytäryhteisöissä. 

    3. Espoo tekee kattavan selvityksen siitä, miten kaupunki on käyttänyt määräaikaisia työsuhteita. Kaupunginvaltuustolle tuodaan tiedot esimerkiksi siitä, kuinka yleisiä toistuvat määräaikaisuudet eri toimialoilla ja eri henkilöstöryhmissä ovat. Vastaavan laajuinen määräaikaisuuksien tarkastelu käydään vuosittain läpi myös pääluottamusedustajien kanssa. 

    4. Kaupunki arvioi määräaikaisuuksien sukupuoli- ja sukupolvivaikutuksia työnantajapolitiikassaan.

    Linjaus perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kieltämisestä tukee tasa-arvoista työelämää, ehkäisee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana sekä turvaa erityisesti nuorten naisten aseman työmarkkinoilla. 

    Espoossa 18.5.2026 Helena Marttila ja Ella Immonen

  • SEISOmme YHDENVERTAISUUDEN JA IHMISOIKEUKSIEN PUOLELLA – SATEENKAARILIPPU KUULUU VALTUUSTOSALIIN

    SEISOmme YHDENVERTAISUUDEN JA IHMISOIKEUKSIEN PUOLELLA – SATEENKAARILIPPU KUULUU VALTUUSTOSALIIN

    Sateenkaarisymbolien käyttö on viime aikoina jälleen puhuttanut ympäri Suomen. Iloitsemme siitä, että kaupunginhallitus asettui tukemaan yhdenvertaisuutta ja palautti sateenkaarilippua koskevan aloitteen valmisteluun.

    Lue lisää

    Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsen Ella Immonen jätti vuoden 2026 ensimmäisessä valtuuston kokouksessa aloitteen, että Espoon kaupunginvaltuuston saliin lisättäisiin sateenkaarilippu. 

    Kaupunginjohtaja ehti jo kertaalleen tyrmätä aloitteen, mutta Espoon kanta muuttui kaupunginhallituksen kokouksessa 16.3., kun kaupunginhallitus asettui tukemaan aloitevastauksen palauttamista uudelleen valmisteluun selkein äänin 11–3.

    ”Kyseinen aloite oli koko Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan yhdessä yli puoluerajojen ideoima. Vaikka toimikunnan mielestä viestinnälliset keinot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi eivät yksinään riitä, koemme tämän kuitenkin tärkeänä ja tarpeellisena eleenä. On hienoa, että toimikunnan ääntä kuullaan”, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtajana toimiva Immonen avaa aloitteen taustaa.

    Sateenkaari on yhdenvertaisuuden ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen symboli. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kokevat edelleen monenlaisia ennakkoluuloja ja syrjintää, joihin on puututtava paremmin, myös Espoossa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kuuluvat kaupungin lakisääteisiin tehtäviin.

    ”Sateenkaarilippu ei ole sama asia kuin Helsinki Pride -ry:n lippu. On oikein, että kaupunginhallitus asettui tukemaan lippua ihmisoikeuksien julistuksena”, Immonen jatkaa.

    “Yhdenvertaisuus on valtuustoryhmällemme ykkösarvoja. Esitimme asian palauttamista uudelleen valmisteluun, sillä mielestämme lippu kuuluisi valtuustosaliin edes Pride-kuukauden kesäkuun kokouksessa. Espoo on sitoutunut olemaan paikka, jossa jokainen saa elää turvallisesti omana itsenään. Sateenkaarilipun vieminen valtuustosaliin olisi yhdessä sopimiemme kaupungin arvojen mukainen, vahva ja positiivinen viesti yhdenvertaisuudesta. Iloitsemme siitä, että asiaa tarkastellaan vielä uudelleen”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja, demareita kaupunginhallituksessa edustanut Helena Marttila

    Marttilan tekemässä palautusehdotuksessa vaadittiin, että sateenkaarilippu tuodaan valtuuston saliin kesäkuun valtuuston kokoukseen sekä toukokuussa, jos IDAHOBIT-päivä (17.5.) osuu valtuustopäivälle.

    Sateenkaarilipun pitkä historia on tutustumisen arvoinen. Lippu liehui ensimmäisen kerran San Fransiscossa Yhdysvalloissa kesäkuussa 1978. Sateenkaarilippu symboloi jakamatonta ihmisarvoa, ja jokaisella raidalla ja värillä on oma merkityksensä. Värit symboloivat elämää, parantavaa voimaa, auringonvaloa, luontoa, harmoniaa ja yhteishenkeä.

    “Kun perehtyy lipun historiaan ja sanomaan, on vaikea ymmärtää, miksi lippu ei sopisi Espoon valtuustosaliin. Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan valitettavasti yhä useammin “ideologiana”, mikä on niin kutsutun anti-gender -liikehdinnän kieltä. Todellisuudessa kyse on ihmisoikeuksista”, sanoo Marttila, joka toimii myös Demarinaisten puheenjohtajana.

    “Espoon kaupungilla on jo sateenkaarilippuja, mutta niitä käytetään vain muutamana päivänä vuodessa. Lipun siirtämisestä valtuustosaliin ei aiheutuisi lisäkustannuksia”, huomauttaa valtuustoryhmän varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Juri Aaltonen.

    Liputukset ovat aiemminkin herättäneet vihaa ihmisissä ja sateenkaarilippuja tuhotaan. Voimakas vastustus kertoo siitä, että toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi nimenomaan tarvitaan.

  • Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoossa on liian vähän turvakotipaikkoja. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa.

    Lue lisää

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoo-tarinan tavoitteiden mukaan Espoo on Suomen turvallisin suuri kaupunki. Tähän pitää sisältyä myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa. 

    Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Se tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja tukea väkivaltaa kokeneille ja sen uhkaa kokeville espoolaisille. Vuonna 2024 turvakoti Pellaksen ollessa täynnä toiseen turvakotiin ohjattiin 186 henkilöä (sis. lapset ja aikuiset). Kuluneen vuoden aikana ohjauksia toiseen turvakotiin on ollut jo 273 (sis. lapset ja aikuiset, 30.9.2025 mennessä).

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvova asiantuntijaryhmä GREVIO:n suosituksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38 – valtakunnallisesti toiseksi eniten.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia tämänhetkisiä saniteettivaatimuksia.

    Me allekirjoittaneet kysymme:
    1. Miten Espoo aikoo osaltaan varmistaa, että turvakotipalveluiden riittävyys turvataan myös Espoossa? 

    2. Voisiko kaupunki yhdessä hyvinvointialueen ja Pääkaupungin turvakoti ry:n kanssa kartoittaa aktiivisesti sopivia tilavaihtoehtoja Pellaksen toiminnan laajentamiseksi Espoossa? 

    3. Onko Espoolla tiedossa kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden omistamia tiloja, jotka voisivat soveltua turvakotikäyttöön joko väliaikaisesti tai pysyvästi? 

    4. Miten Espoo huomioi turvakotipalveluiden tilatarpeet osana omaa tilastrategiaansa ja hyvinvointialueyhteistyötä?

    Espoossa 17.11.2025
    Ella Immonen & Minna Nurminen

  • POIKIEN OIREILU ON OTETTAVA TOSISSAAN

    POIKIEN OIREILU ON OTETTAVA TOSISSAAN

    Turvallinen koulu ja some kuuluvat kaikille.

    Lue lisää

    Yle jalkautui espoolaisiin ja tamperelaisiin yläkouluihin ja uutisoi (9.1.), että 7.–9.-luokkalaisten poikien käytös on muuttunut huolestuttavaksi. Opettajien mukaan kouluissa tulee ilmi yhä enemmän poikien naisvihamielistä, rasistista ja homovastaista puhetta.

    Jutun mukaan joidenkin poikien mielestä tyttöjen töniminen ja lyöminenkin on hyväksyttävää, mikä ymmärrettävästi lisää tyttöjen ja kaikkien muidenkin turvattomuudentunnetta.

    Juuri nuoret miehet näkivät väkivallan oikeutettuna muita ikäryhmiä enemmän myös taannoisessa NYTKIS ry:n väkivaltatutkimuksessa.

    Kimmoke tähän lähtee tiettävästi somevaikuttajista. Samaan kategoriaan kuuluu myös koulutusvastaisuus. Ihmiskaupasta ja seksuaaliväkivallasta syytetty Andrew Tate ja suomalaiset vastineet eivät mielestäni ole terveitä esikuvia kenellekään. Poikiin he kuitenkin tuntuvat vetoavan.

    Samaan aikaan somejätti Meta on juuri kertonut höllentävänsä moderointia ja luopuvansa faktantarkistuksesta Yhdysvalloissa (HS 9.1.), mikä tulee entisestään normalisoimaan vihamielistä keskustelua ja lisäämään disinformaatiota. Kulttuuri on muuttunut.

    Tämä on surullinen kehitys. Koulun tulee olla lapsille ja nuorille rauhallinen, turvallinen ja kaikesta häirinnästä vapaa paikka oppia, samoin kuin henkilökunnalle tehdä työtään. Opetuksen järjestäjillä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukainen velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Kyse ei ole vain pedagogisesta vaan laajasti yhteiskunnallisesta ongelmasta.

    Yhteiskunnassa pitää tietysti olla tilaa terveelle maskuliinisuudelle. Koulu-uutisessa kuvatunlainen kehitys ei lukeudu siihen vaan tuntuu poikien hätähuudolta. On tärkeää, että juurisyihin puututaan ja pojat saadaan pidettyä mukana.

    Tarvitsemme lisää positiivisia esikuvia ja tilaa kaikenlaisille miehille, ei vain yhdelle mallille. Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja tulee opettaa jo pienestä pitäen varhaiskasvatuksessa, koulussa ja kotona. Uskon, että kaikki lähtee kuitenkin meistä aikuisista, ja tämän ratkaiseminen onkin jo todella kimuranttia.

    Ella Immonen

    Julkaistu Länsiväylässä 29.1.2025 ja LV verkkolehdessä 17.1.2025.