ELLA IMMONEN

Avainsana: turvallisuus

  • Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoossa on liian vähän turvakotipaikkoja. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa.

    Lue lisää

    Valtuustokysymys turvakotipaikkojen määrästä Espoossa

    Espoo-tarinan tavoitteiden mukaan Espoo on Suomen turvallisin suuri kaupunki. Tähän pitää sisältyä myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan näkökulma. Lähisuhdeväkivallan uhka ja väkivallan kokemus ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät toimivia ja riittäviä palveluja myös Espoossa. 

    Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Se tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja tukea väkivaltaa kokeneille ja sen uhkaa kokeville espoolaisille. Vuonna 2024 turvakoti Pellaksen ollessa täynnä toiseen turvakotiin ohjattiin 186 henkilöä (sis. lapset ja aikuiset). Kuluneen vuoden aikana ohjauksia toiseen turvakotiin on ollut jo 273 (sis. lapset ja aikuiset, 30.9.2025 mennessä).

    Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta valvova asiantuntijaryhmä GREVIO:n suosituksen mukaan turvakotipaikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Tämä tarkoittaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella paikkoja puuttuu noin 38 – valtakunnallisesti toiseksi eniten.

    Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt jo usean vuoden ajan uusia tiloja Espoosta voidakseen laajentaa toimintaa ja täyttää nykyiset palvelutarpeet, mutta sopivia tiloja ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia tämänhetkisiä saniteettivaatimuksia.

    Me allekirjoittaneet kysymme:
    1. Miten Espoo aikoo osaltaan varmistaa, että turvakotipalveluiden riittävyys turvataan myös Espoossa? 

    2. Voisiko kaupunki yhdessä hyvinvointialueen ja Pääkaupungin turvakoti ry:n kanssa kartoittaa aktiivisesti sopivia tilavaihtoehtoja Pellaksen toiminnan laajentamiseksi Espoossa? 

    3. Onko Espoolla tiedossa kaupungin tai kaupungin tytäryhtiöiden omistamia tiloja, jotka voisivat soveltua turvakotikäyttöön joko väliaikaisesti tai pysyvästi? 

    4. Miten Espoo huomioi turvakotipalveluiden tilatarpeet osana omaa tilastrategiaansa ja hyvinvointialueyhteistyötä?

    Espoossa 17.11.2025
    Ella Immonen & Minna Nurminen

  • ASUNNOTTOMUUS LUO LAPSELLE ÄÄRIMMÄISTÄ TURVATTOMUUTTA

    ASUNNOTTOMUUS LUO LAPSELLE ÄÄRIMMÄISTÄ TURVATTOMUUTTA

    Yhdenkään lapsen ei pidä joutua arvuuttelemaan, missä koti on tänään.

    Lue lisää

    Perjantaina 17. lokakuuta vietetään asunnottomien yötä. Vuonna 2024 Espoossa oli asunnottomia lapsiperheitä eniten koko Suomessa. Asunnottomien määrä Suomessa laski yli kymmenen vuoden ajan, mutta trendi kääntyi kasvuun viime vuonna muun muassa Petteri Orpon (kok) hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vuoksi.

    Kasvava asunnottomuus viestii yhteiskuntamme kiihtyvästä eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, minkä kärsijöinä ovat myös lapset. Olisi hyvin tärkeää tarkastella sosiaaliturvan muutoksia lapsivaikutusten arvioinnin kautta. Uusimpien tietojen mukaan hallituksen politiikka sysää jopa 31 000 lasta Suomessa köyhyysrajan alle.

    Suomessa asunnottomat lapset eivät yövy taivasalla, vaan perheiden majoitus järjestetään esimerkiksi tilapäismajoituksissa. Asunnottomuus kuitenkin luo lapselle äärimmäistä turvattomuutta ja epävarmuutta. He voivat joutua vaihtelemaan väliaikaismajoituksesta toiseen, mikä voi johtaa pitkiin koulumatkoihin, koulupaikan vaihtamiseen ja ulkopuolisuuden tunteisiin. Lapsuudessa koettu asunnottomuus luo haastavan pohjan vakaan aikuisuuden rakentamiselle.

    On hienoa, että lasten ja nuorten erityinen asema on tunnistettu Espoon kaupungin toimintaa ohjaavassa Espoo-tarinassa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian muutoslupauksissa. Sanojen lisäksi tarvitaan tekoja asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja sen juurisyihin puuttumiseksi.

    Asunto ensin -periaate on toimiva, ja siitä on pidettävä kiinni. Perheille on turvattava riittävä toimeentulo, esimerkiksi tulonsiirroilla ja matalapalkkaisten alojen palkkatasoa nostamalla. Erityisen suurta asunnottomuus on maahanmuuttajataustaisissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä, joiden tukeminen asunnon löytämisessä kuin myös arjessa selviämisessä on keskeistä. Onkin oleellista panostaa asumisneuvontaan.

    Yksi perheitä asunnottomuuteen ajava tekijä on lähisuhdeväkivalta. Siihen varhaisella puuttumisella ja hyvillä tukipalveluilla voidaan ennaltaehkäistä myös asunnottomuutta.

    Perheiden asunnottomuus tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa, sillä lapsiperheille soveltuvien, kohtuuhintaisten asuntojen riittävyys on keskeinen tekijä perheiden asunnottomuuden kitkemisessä.

    Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja lisääntynyt lapsiperheköyhyys ovat vakavia huolenaiheita. Lapsiperheasunnottomuus on suomalaisen hyvinvointivaltion häpeäpilkku. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua arvuuttelemaan, missä koti on tänään. Oikeus asumiseen on ennen kaikkea ihmisoikeus ja tasapainoisen arjen edellytys.

    Ella Immonen
    puheenjohtaja (sd)

    Fiina Linnala
    varapuheenjohtaja (vihr)

    Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta

    Kirjoitus on mielipide, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.10.2025.